Alkuvuonna 1954 pidettiin suuri ulkoministerikokous Berliinissa. Osanottajat lansivaltioista ja Neuvostoliitosta tapailivat toinen toisensa hallitsemalla alueella, myos Neuvostoliitossa. Kun delegaatiot tapasivat Neuvostoliiton lahetystossa, Amerikan ulkoministeri ja muut lansimaiset kollegat katselivat ihmetellen uusia, kirkkaita lyijykynia, joita oli jokaisen edessa. Niissa oli omituinen tehdasmerkki: Sacco-Vanzetti tehtaat. Useimmat eivat tunteneet merkin alkuperaa, mutta amerikkalaisissa oli tuskin ketaan, jolle tuo nimi olisi ollut tuntematon. He tiesivat tarkkaan, keita tuo venalainen tehdas jaljitteli ja keiden mukaan tehdas oli nimetty. Kynat olivat tietoinen temppu. Nimet Sacco ja Vanzetti veivat amerikkalaisten ajatukset miehenian taaksepain tapahtumaan, joka nayteltiin USA:ssa 34 vuotta aikaisemmin. Se oli laukaustenvaihto, joka kaikui yli koko maailman monta vuotta.
