Olen yolla paivystava koirapoliisi. Tiistaina 20. heinakuuta 2004 kello 22.00 tyovuoroni alussa Herningin poliisiasemalla kohtasin kollegani Thorbjorn Pedersenin. Kello 23.00 paikalle saapuivat lisaksi kolme muuta kollegaa ja paivystaja. Oli keskikesa, monet olivat lomalla, joten arvelimme, etta vuorostamme tulisi rauhallinen. Meilla olisi nain ollen aikaa harjoittaa hieman koiriamme. Ensimmaiset tunnit sujuivatkin rauhallisissa merkeissa. Kellon lahestyessa neljaa aamulla paatimme, Thjorbjorn ja mina, lahtea hakemaan hieman aamiaista. Olimme ajamassa Herningin keskustassa, kun paivystaja kutsui meita autoradiolla ja pyysi ajamaan osoitteeseen, jossa oli ilmeisesti jotain meneillaan. Kiinteiston alakerrassa asuva henkilo oli soittanut poliisille ja sanonut, etta ylakerrassa riideltiin. Ylakerran naapurin lapsi oli alakerran asukkaan luona. Paivystaja lupasi selvittaa, kuka asunnossa asuu ja ilmoittaa meille. Meilta menisi korkeintaan minuutti osoitteeseen ajamiseen, mutta ehdimme silti pari kertaa harmitella, etta ihmiset tappelevat keskella yota. Mikseivat he osaa elaa sovussa?
